Reunamerkintöjä

    Kirjassani LUKKO SULAA – Työnohjausta kirjailijaidentiteettiään etsivälle oli alun perin luku kirja- ja kustannusalan termeistä, joka jäi pois viimeisestä versiosta. Yleisön pyynnöstä tässä niitä termejä on alkaen aakkosellisesti editoinnista ja päättyen täyskustanteeseen.     EDITOINTI Editointi, muokkaus, hiominen, työstäminen. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Kirjoittaja tarkistaa lauserakenteita, vaihtaa hankalia lauseenvastikkeita sivulauseisiin, poistaa turhia sana- ja asiatoistoja, korjaa persoonapronominien viittaussuhteita, nitistää tilkesanoja, parantaa kuvausta, asettaa repliikkimerkinnät ja johtolauseet oikein ja niin edelleen.     Hän pyrkii myös korjaamaan tekstin rakennetta, jännitettä, dialogin sujuvuutta, tapahtumien loogisuutta ja hahmojen uskottavuutta. Hän tappaa kullannuppujaan oikealta ja vasemmalta ja ylipäätään koettaa luoda tekstistä ehjää luettavaa.    Ongelmana on, että kirjoittaja on yleensä omal...

    Teema tarkoittaa kirjan sanomaa tai motiivia, sitä miksi se on kirjoitettu. Kaikki – jokainen sana, lauserytmi, kielikuvat, vertaukset, juonikuvio, hahmojen sidokset, lukujen pituus, tekstin tyyli, huumori, kaikki – on alisteista tematiikalle. Tekstin jokainen seikka on tarkkaan harkittu tukemaan teemaa, vihjaamaan siihen. Teema sitoo kaiken yhteen. Tematiikan puute näkyy tavallisesti lauseiden ja koko tarinan hoippuvana rakenteena sekä siinä, että sanavalinnat ja kielikuvat vaikuttavat ensimmäisinä mieleen putkahtaneilta, kliseisiltä tai väkisin kauniiksi runnotuilta.   Teema ja aihe ovat eri asia. Aihe on pintataso eli juonen tapahtumat. Teema tarkoittaa syvätasoa eli mitä tämän tarinan avulla halutaan elämästä sanoa. Taru sormusten herrasta -fantasiaromaani käsittelee valtaa ja vallan väärinkäyttöä ja myös rakkauden, riippuvuuden ja omistamisen teemoja.   Yksi tapa kuvata tematiikkaa sisältyy kirjoitusohjeeseen Tšehovin ase : Jos ensimmäisess...